Yksi joukosta on poissa
Hillan kasvain kasvoi niin isoksi, että iho meni rikki. Se ei olisi enää parantunut ja riskinä oli tulehdus tai jopa verenmyrkytys, eläinlääkäri suositteli tutkimusten jälkeen eutanasiaa ja siihen päädyttiin turhan kärsimyksen välttämiseksi. Viikko ennen varattua aikaa oli melko kamala, itkin melkein päivittäin. Lapsi oli mukana kun vietiin Hilla viimeiselle matkalle ja vilkutti ovelta iloisesti "hei hei Hilla" kun lähdettiin. Olin surullinen, mutta helpottunut. Enää ei tarvitse miettiä onko koiralla kipuja ja nauttiiko se enää elämästään. Hilla eli hyvän elämän ja se sai rauhallisen lähdön mun vieressä. Hilla 18.2.2011-31.8.2021. Hippu lakkasi yllättäen syömästä kun jäi ainoaksi koiraksi. No ei kokonaan. Olen aina luullut että se on ahne, mutta kun kilpailua ruuasta ei enää ole, ahneus hävisi heti. Kyllä se edelleen herkkuja kyttää, mutta ruoka kelpaa vain oikeasti nälkäisenä. Se kyllä muuten on rauhallisempi kotona, kun ei tarvitse vahtia mitä Hilla tekee, missä se menee,...