Terveisiä leiriltä!

Odotin tätä leiriä kun kuuta nousevaa siitä asti kun ilmottauduin ja sain kuulla päässeeni koirakkopaikalle mukaan. Meidän piti mennä kaverin kanssa kimppakyydillä lauantai aamuna (leiripaikalle oli noin 2 tunnin ajomatka), mutta hän joutuikin viime tipassa perumaan lähtönsä ja jouduin ajelemaan omalla rotiskollani... Joka kyllä hienosti selvisi matkasta, ei siinä mitään :)

Saavuin leiripaikalle noin klo 9 lauantai aamuna, kymmenen maissa aloiteltiin ensin kertomalla kouluttajalle omista tottiksen ongelmista, jonka jälkeen siirryttiin kentälle. Kouluttaja oli erittäin suorasanainen ja näki koirakoiden tottiksen ongelmat usein ihan muualla, kuin mitä ohjaaja oli itse kertonut. Kun näihin kouluttajan huomaamiin ongelmiin puututtiin, usein parani myös ohjaajan ilmi tuoma ongelma. Myös mun tottiksesta tuli vaan haukut, mutta sitten sain myös paljon uusia työkaluja millä rakentaa parempi tottis :) Päivän aikana tuli ilmi kaikki ne ongelmat, mitä mulla oli aikanaan Rommin kanssa, nyt osaisin lähteä niitä korjaamaan jos koira mulla vielä olisi. 

Olin niin väsynyt vähien yöunien takia, et mulla meinas olla tunteet vähän liian pinnassa... Ensin meinas nousta pala kurkkuun kun näin ruskean dobberiuroksen, ja sit uudestaan kun sain kritiikkiä tottiksessa. Mä aina mietin välillä et minkähänlaisen kuvan ihmiset saa musta, kun oon niin hiljanen ja ujo, ja sit kun vielä meinasin alkaa itkemään tottiskentällä :D Lisäks mun tää perusilme on niin sellanen vittuuntunu, et mua usein luullaan suuttuneeks vaikka oon ihan neutraali. Ei kovin imartelevaa kuvaa siis varmaankaan ;) Mut mä tykkäsin kyllä kaikista muista leiriläisistä ja kouluttaja oli ihan huippu, ois upeeta joskus tietää yhtä paljon koirien koulutuksesta...... 

Tottisten jälkeen mentiin syömään, jonka jälkeen jatkettiin puruilla. Opin suojelusta lajina tosi paljon lisää, kouluttaja osas selittää ja perustella asiat niin hyvin et tällanen ummikkokin tajus vihdoin mitä tarkotetaan kaksviettisyydellä jne :D Opin myös, että usein koiria treenataan liikaa saalisvietin kautta, ja sit käy niin että koira haukkuu vaan sitä hihaa eikä sitä ukkoa. Hillallekin kävi niin, kun tyyny heitettiin sivuun ja maalimies seisoi vähän matkan päässä, ni Hilla ei eka tienny mitä haukkua, sitä tyynyä vai ukkoa. Siihen pitää sit jatkossa kiinnittää huomiota, jos ja kun päästään joskus vielä purutreeneihin..

Illalla oli saunomista ja grillaamista (ja ryyppäämistä, tietenkin), mut mä olin valitettavasti niin väsyny et söin vaan nopsasti ja painuin nukkumaan. Jos oisin juopotellu ni en ois kyllä jaksanu mitenkää ajaa sit sunnuntaina kotiin :D

Seuraavana päivänä aloteltiin taas ysin pintaan tottiksilla, jonka jälkeen oli purut, ja kaikki joutu valitsee joko tottiksen tai purut, kun ei ollu molempiin aikaa. Me mentiin tottikseen, siitä oli tässä elämänvaiheessa enemmän hyötyä. Jatkettiin edellisen päivän harjotuksia, tein virityssanaa (sanon "tottista" ja sit alan heti leikittää koiraa), otettiin seuraamista ja käännöksiä, ja opettelin oikeenlaista pakotteen antamista jos katsekontakti häviää. Jotenki tuntu tyhmältä kun oltiin se "huonoiten koulutettu koirakko", mut sit taas toisaalta mä ehkä sain kaikista eniten irti leiristä kun niin monet asiat tuli uusina mulle?

Kotiuduin illalla pää täynnä uusia ideoita treeneihin ja suorastaan pursun treenimotivaatiota. Kyl me vielä tänä vuonna sinne BH-kokeeseen päästään! Tällä viikolla toivottavasti päästään vielä peltojäljellekin osaavamman kaverin kanssa, sit ehkä uskaltaa jo lähteä tekemään niitä jälkiä myös itsenäisesti, ettei aina tarvi olla muista riippuvainen.

Loppukevennyksenä mun ongelmani, bitchy resting face :D