Koiranaisesta koiria harrastavaksi äidiksi

Käytiin tällä viikolla torstaina ja perjantaina tekemässä koirille jäljet metsään. Torstaina tein Hillalle ihan tavallisen pk-jäljen ilman nameja, lopussa odotti ruoka. Koira toimi suht hyvin, vähän haahuili välillä, mutta löysi perille ruokakupille. Todettiin, että mun pitää alkaa tehdä järkevämpiä jälkiä, ei mitään siksakkia vaan vaikka ns. suorakulmio kahdella 90 asteen kulmalla ni se on helpompi myös mulle enkä eksy ite siltä jäljeltä niin helposti (olen siis ehkä maailman huonoin jäljentekijä :D ). Hipulle tehtiin eka verijälki, eli vedeltiin naudan verellä kasteltua sientä pitkin metsiä :D Hippu oli ihan innoissaan, häntä vispaten jäljesti pari tuntia vanhan jäljen (kokeessa jäljen tulee olla 12h vanha, mut alottelijalle voi olla vähän tuoreempi ja helpompi) ja hienosti löysi loppupalkalle, joka oli pelkkä ruokakuppi kun sorkkia ei meillä ole vielä käytettävissä. Tää oli myös mun ensimmäinen mejä-treeni, sain yhden kaverin meitä opastamaan ja hyvin opastikin :) Perjantaina t...

Ei oo tullu juuri kirjoiteltua, se johtuu ihan siitä, ettei ole mitään kirjoitettavaa. Käytiin Hillan kanssa heinäkuussa bh-kokeessa, mutta se meni taas ihan penkin alle. Hihnassa tehty kaavio meni ihan hyvin, mutta kun hihna irtosi, koira alkoi väsymään ja kyllästymään ja jätättämään ja menettämään kiinnostustaan. Tulos, ei hyväksytty. No kolmas kerta toden sanoo? Tuo huonosti mennyt bh-koe lätisti lopunkin motivaation, tuli taas se tunne, ettei musta oo mihinkään ja pilaan vaan ton koiran jos jotain yritän. Mulle on neuvottu miten haukuttaa/nostattaa koiraa ja tehdä tunnetilatreeniä, se on vähän auttanutkin, mutta en uskalla yksin enää treenata ja treenaus on sitten jäänyt hyvin vähäiseksi. Koko tottis kauhistuttaa, vaikka aiemmin se on ollu ihan mun lemppari. Sen sijaan innostuin uudelleen metsäjäljestä. Kävin tällä viikolla tekemässä Hillalle kolme jälkeä ja se meni mielestäni ihan hyvin, ottaen huomioon ettei olla varmaan pariin vuoteen tehty (toki pellolla ollaan sitten jäl...