Saamaton kesä
Ei oo tullu juuri kirjoiteltua, se johtuu ihan siitä, ettei ole mitään kirjoitettavaa.
Käytiin Hillan kanssa heinäkuussa bh-kokeessa, mutta se meni taas ihan penkin alle. Hihnassa tehty kaavio meni ihan hyvin, mutta kun hihna irtosi, koira alkoi väsymään ja kyllästymään ja jätättämään ja menettämään kiinnostustaan. Tulos, ei hyväksytty. No kolmas kerta toden sanoo?
Tuo huonosti mennyt bh-koe lätisti lopunkin motivaation, tuli taas se tunne, ettei musta oo mihinkään ja pilaan vaan ton koiran jos jotain yritän. Mulle on neuvottu miten haukuttaa/nostattaa koiraa ja tehdä tunnetilatreeniä, se on vähän auttanutkin, mutta en uskalla yksin enää treenata ja treenaus on sitten jäänyt hyvin vähäiseksi. Koko tottis kauhistuttaa, vaikka aiemmin se on ollu ihan mun lemppari.
Sen sijaan innostuin uudelleen metsäjäljestä. Kävin tällä viikolla tekemässä Hillalle kolme jälkeä ja se meni mielestäni ihan hyvin, ottaen huomioon ettei olla varmaan pariin vuoteen tehty (toki pellolla ollaan sitten jäljestetty). Nyt pitää vaan muistella et mitenkäs ne kepit koiralle opetettiinkaan, ja alkaa taas treenata esineruutua (Hilla ei oo kovin hyvä tuomaan mulle tavaroita, mut oon sitäkin harjotellu naksuttimen avulla). Tänään ehkä taas illasta metsään jos ei oo ihan kamalan märkää.
Alkuvuodesta aion korkata agilitykisat Hillan kanssa, kävi miten kävi. Josko ens kesänä oltais sit jo mukana kilpailemassa dobermannien agilityn rotumestaruudesta ;)
Hipun kanssa ollaan treenattu tottiksen alkeita, uimista, agilityn takaakiertoja ja putkea sekä noudon alkeita. Sain Hippuselle pari sorsan siipeäkin noutotreenejä varten, olen yllättäen innostunut VERI-treeneistä (vesiriista) eli koiran tulisi hakea vedestä sinne "ammuttu" lintu ja tuoda se ohjaajalle, sekä jäljestää "haavoittunut" lintu maastosta ja tuoda se ohjaajalle. Koiran tulee myös mennä ns. tyhjään veteen, eli etsiä ohjaajan ohjaamana vesialue vaikkei siellä olekaan mitään.
Käytiin myös ensimmäistä kertaa mätsärissä, ja Hippu käyttäytyi suht hyvin. Se ei välitä muista koirista eikä ihmisistä, muttei malttaisi seistä paikallaan kovin kauaa namia odottaen. Kärsivällisyyden kanssa on vielä tekemistä :) Lokakuussa on sitten parsonien erikoisnäyttely, missä Hippu pääsee debytoimaan. Marraskuussa on parsonien agilitymestaruuskisat, jonne toivoisin pääseväni myös Hipun kanssa, siellä kun on luokat myös pennuille ja nuorille.
Eipä tässä kai sitten muuta, kun kaunista syksyä kaikille, minä taas kirjoittelen kun tulee jotain aihetta.
Käytiin Hillan kanssa heinäkuussa bh-kokeessa, mutta se meni taas ihan penkin alle. Hihnassa tehty kaavio meni ihan hyvin, mutta kun hihna irtosi, koira alkoi väsymään ja kyllästymään ja jätättämään ja menettämään kiinnostustaan. Tulos, ei hyväksytty. No kolmas kerta toden sanoo?
Tuo huonosti mennyt bh-koe lätisti lopunkin motivaation, tuli taas se tunne, ettei musta oo mihinkään ja pilaan vaan ton koiran jos jotain yritän. Mulle on neuvottu miten haukuttaa/nostattaa koiraa ja tehdä tunnetilatreeniä, se on vähän auttanutkin, mutta en uskalla yksin enää treenata ja treenaus on sitten jäänyt hyvin vähäiseksi. Koko tottis kauhistuttaa, vaikka aiemmin se on ollu ihan mun lemppari.
Sen sijaan innostuin uudelleen metsäjäljestä. Kävin tällä viikolla tekemässä Hillalle kolme jälkeä ja se meni mielestäni ihan hyvin, ottaen huomioon ettei olla varmaan pariin vuoteen tehty (toki pellolla ollaan sitten jäljestetty). Nyt pitää vaan muistella et mitenkäs ne kepit koiralle opetettiinkaan, ja alkaa taas treenata esineruutua (Hilla ei oo kovin hyvä tuomaan mulle tavaroita, mut oon sitäkin harjotellu naksuttimen avulla). Tänään ehkä taas illasta metsään jos ei oo ihan kamalan märkää.
Alkuvuodesta aion korkata agilitykisat Hillan kanssa, kävi miten kävi. Josko ens kesänä oltais sit jo mukana kilpailemassa dobermannien agilityn rotumestaruudesta ;)
Hipun kanssa ollaan treenattu tottiksen alkeita, uimista, agilityn takaakiertoja ja putkea sekä noudon alkeita. Sain Hippuselle pari sorsan siipeäkin noutotreenejä varten, olen yllättäen innostunut VERI-treeneistä (vesiriista) eli koiran tulisi hakea vedestä sinne "ammuttu" lintu ja tuoda se ohjaajalle, sekä jäljestää "haavoittunut" lintu maastosta ja tuoda se ohjaajalle. Koiran tulee myös mennä ns. tyhjään veteen, eli etsiä ohjaajan ohjaamana vesialue vaikkei siellä olekaan mitään.
Käytiin myös ensimmäistä kertaa mätsärissä, ja Hippu käyttäytyi suht hyvin. Se ei välitä muista koirista eikä ihmisistä, muttei malttaisi seistä paikallaan kovin kauaa namia odottaen. Kärsivällisyyden kanssa on vielä tekemistä :) Lokakuussa on sitten parsonien erikoisnäyttely, missä Hippu pääsee debytoimaan. Marraskuussa on parsonien agilitymestaruuskisat, jonne toivoisin pääseväni myös Hipun kanssa, siellä kun on luokat myös pennuille ja nuorille.
Eipä tässä kai sitten muuta, kun kaunista syksyä kaikille, minä taas kirjoittelen kun tulee jotain aihetta.
Kommentit
Lähetä kommentti